”Viime vuonna Ukrainan sotatilanne heijastui energiamarkkinoihin sekä yritysten tuotantoketjuihin kiihdyttäen inflaatiota. Keskuspankit vastasivat tähän korkojen nousulla, mikä ajoi kansainvälisen talouden taantumaan. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia vaimean ostovoiman ja hiipuneiden yritysinvestointien takia. Inflaatio pysyy tänä vuonna keskimäärin kuuden prosentin paikkeilla. Sähkön ja bensiinin hinnan sekä ruuan hinnan kehityksen tasaantuminen sekä toistaiseksi hyvä työllisyystilanne puskuroivat talouden supistumista. Ensi vuosi näyttää viime vuoden vastaavaan ennustetilanteeseen nähden lupaavammalle”, sanoo POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
POP Pankki julkaisee kaksi kertaa vuodessa kansalaissuhdanne-ennusteensa. Ohessa on tuore kesän ennuste.
Inflaatio helpottaa hitaasti
Inflaatio on laskenut kotitalouksien ostovoimaa kaikilla keskeisillä talousalueilla. Suurin epävarmuus tulevasta talouskehityksessä liittyy Venäjän sotapolitiikkaan. Korkean inflaation ja korkojen nousun aiheuttaman ostovoiman heikkenemisen myötä talous supistuu POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan tänä vuonna 0,6 prosenttia.
Sekä viennin että tuonnin kehitys on heikkoa tänä vuonna. Palvelut kannattelevat sekä vientiä että tuontia vientiä, mutta tavaran osalta vienti ja tuonti laskevat. Ensi vuonna talouden toipuessa vienti kasvaa 3,5 prosenttia ja tuonti 3 prosenttia.
Investointien kasvu oli vielä viime vuonna reipasta, mutta tänä vuonna näkymä on selvästi synkempi ja investoinnit kääntyvät 3,3 prosenttia miinukselle. Suurin lasku tulee rakennusinvestointien romahtamisesta. Saneerausrakentaminen kehittyy vakaasti, mutta uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti asuntomarkkinoiden haasteiden takia. Myös ensi vuosi on vaisu rakentamisessa, sillä asuntoja on valmistunut reilusti viime vuosina.
Ruuan hintakehitys tasaantuu, bensan hinnan ennustetaan nousevan ensi vuonna
Tällä hetkellä inflaatiota nostaa eniten asuntolainojen keskikorkojen voimakas nousu. Energiahintojen huippu on jo nähty ja tänä vuonna energia on viime vuotta halvempaa. Ruoka on kalleimmillaan alkukesän aikana. Loppuvuonna ruuan hintakehitys tasaantuu tai jopa aavistuksen laskee, jos satokausi on onnistunut. Inflaatio asettuu keskimäärin kuitenkin lähes kuuteen prosenttiin.
Korkojen nousun vaikutus inflaatioon on voimakas vielä tämän vuoden. Lisäksi palkkojen korotukset nostavat yritysten kustannustasoa, mikä välittyy kuluttajahintoihin. Ensi vuonna inflaatio on merkittävästi tätä vuotta alempana, 2,5 prosentissa.
Bensa on tänä vuonna selvästi viime vuotta halvempaa. Tämä on seurausta sekä raakaöljyn halventumisesta kansainvälisen talouden kasvun hidastumisen seurauksena että jakeluvelvoitteen laskusta. Bensa maksaa tänä vuonna keskimäärin 1,96 euroa litralta.
Ensi vuonna bensan hinnan ennustetaan nousevan 2,15 euroon litralta, sillä öljyn maailman markkinahinta nousee. Bensan jalostusmarginaali nousi merkittävästi viime vuonna venäläisen bensan tarjonnan vähentyessä kansainvälisille markkinoille Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tällä ennusteperiodilla ei ole nähtävissä jalostusmarginaalin merkittävää laskua.
Energiaraaka-aineiden hintojen lasku ja lisääntyvä sähkön tarjonta näkyy sähkön hinnassa ja tälle vuodelle pörssihinnan ennustetaan asettuvan keskimäärin 8 senttiin kilowattitunnilta ja ensi vuonna 6 senttiin kilowattitunnilta. Sähkömarkkinat ovat palautuneet melko hyvin energiakriisin aiheuttamista ongelmista, mutta aivan kriisiä edeltäneelle hintatasolle ei ainakaan tällä ennusteperiodilla vielä päästä.
Korot ovat viimeisen vuoden aikana nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden Euribor nousi positiiviseksi viime vuoden toukokuussa. Tämän vuoden toukokuussa ollaan jo lähellä neljän prosentin rajaa. Euroopan keskuspankin koronnostot ovat jatkossa maltillisempia. Inflaation helpottaessa loppuvuotta kohti koronnostot loppuvat kokonaan. Vaikka koronlaskuja ei ole heti edessä, korkotason vakiintuminen tukee ensi vuonna taloutta esimerkiksi lisääntyvän asuntokaupan kautta. Tänä vuonna 12 kuukauden Euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia.
“Meillä on sukupolvi, joka on tottunut matalaan korkotasoon. Korkojen nousu toi esille, miten monella talous on laskettu varsin tiukalle. Kotitalouden puskurit on tarkoitettu äkillisiin menoihin, kuten pesukoneen uusimiseen. Elämisen pelivara kuitenkin pidemmällä aikajänteellä on useissa kotitalouksissa ollut tänä päivänä liian pieni ja tähän tulisi yleisesti herätä. Taloudessa ei nähdä kotitalouksien kannalta niin nopeita, helpotusta tuovia korjausliikkeitä, mistä ehkä elätellään toiveita”, toteaa Timo Hulkko.
”Sekä viime että tänä vuonna on käyty tervettä keskustelua asumisen kustannuksista, kun siihen liittyvät realiteetit ovat konkretisoituneet uudella tavalla energiahintojen ja korkojen nousun myötä. Matalan korkotason aikaan vilkastunutta talousaiheista keskustelua olisi hyvä jatkaa eri foorumeilla osana suomalaisten talousosaamisen kehittämistä. Oman taloudenhallinnan taidot korostuvat, kun arkisten menojen osuus nousee”.
Ostovoiman kehitys edelleen huonoa
Viime vuonna kotitalouksien ostovoima koki erittäin suuren kolauksen, kun inflaatio oli reippaasti nopeampaa kuin kotitalouksien tulokehitys. Palkansaajien osalta tilanne pysyy heikkona myös tänä vuonna, koska kuluttajahintojen nousu on ollut ennakoitua sitkeämpää. Palkansaajien ostovoima heikkenee tänä vuonna yhden prosentin, vaikka palkankorotukset ovat tuntuvia.
Ensi vuonna palkansaajien tilanne kääntyy vihdoin paremmaksi, kun inflaatio hellittää ja palkojen nousu on edelleen reipasta. Palkansaajien ostovoima kasvaa 1,5 prosenttia. Ostovoiman hupeneminen on ollut historiallisen voimakas, eikä ensi vuosi vielä kuro umpeen koko menetystä.
Eläkeläistalouksien tilanne on sen sijaan positiivisempi tänä vuonna. Taitetun indeksin ansiosta työeläkkeet nousevat tänä vuonna 6,8 prosenttia. Näin ollen eläkeläisten ostovoima kasvaa 0,8 prosenttia. Ensi vuonna eläkeläisten tilanne on taas heikompi, kun ostovoima kasvaa vain 0,3 prosenttia.
Myös yrittäjien tilanne on heikko tänä vuonna, sillä heidänkään tulokehityksensä ei riitä kattamaan kohonneita kuluttajahintoja. Yrittäjien ostovoima laskee 1,5 prosenttia tänä vuonna. Monien yritysten tilanne on haastava, eivätkä ne ole pystyneet siirtämään kohonneita kustannuksia täysimääräisesti hintoihin. Monen yrityksen kannattavuus onkin heikentynyt. Ensi vuonna yrittäjienkin ostovoima jälleen kasvaa yhden prosentin.
Työllisyys reagoi viiveellä talouskasvun käänteeseen
Työmarkkinat ovat reagoineet talouden hiipumiseen tavanomaista heikommin. Vaikka talouskasvu on nollan tuntumassa, on työllisyys parantunut ja työttömyys vähentynyt. Myöskään lomautukset eivät ole merkittävästi kasvaneet. Työllisyysaste on pysynyt yli 74 prosentin viime syksystä lähtien ja työttömyysaste painunut 6,7 prosenttiin.
Vaikka työllisyyskehitys on pitänyt hyvin pintansa, on odotettavaa, että talouden heikko kehitys näkyy lopulta myös työllisyysluvuissa. Ensi vuosi on tätä vuotta heikompi, sillä työllisyys reagoi viiveellä talouskasvun käänteeseen. Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7 prosenttiin ja ensi vuonna 7,8 prosenttiin.
Kaiken kaikkiaan ensi vuonna talouden näkymät ovat positiivisemmat ja talous kasvaa 0,8 prosenttia. Sodankäynti on aina arvaamatonta ja sillä voi olla yllättäviä vaikutuksia myös talouteen, mutta tähän POP Pankin ennusteeseen ei sisälly uusia merkittäviä sodasta aiheutuvia shokkeja.
POP Pankin kansalaissuhdanne-ennuste 1/2023 Avautuu uuteen ikkunaan.